Korkoa korolle -laskuri

Testaa, miten korkoa korolle -ilmiö kasvattaa sijoituksiasi. Syötä laskuriin alkupääoma, kuukausisäästö ja oletettu tuotto, niin näet konkreettisesti, miten eksponentiaalinen kasvu kerryttää varallisuutta vuosien saatossa.

Loppusumma0 €
Sijoitettu pääoma0 €
Korkotuotto0 €

Laskurin tulos päivittyi. Syötä arvot nähdäksesi tuoton.

Miten lasketaan korkoa korolle?

Korkoa korolle tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että sijoitukselle maksettu tuotto lisätään alkuperäiseen pääomaan, jolloin myös tämä kertynyt tuotto alkaa tuottaa lisää korkoa. Sijoitusholvin tiimi suosittelee ilmiön hahmottamista esimerkin avulla.

Jos sijoitat 10 000 euroa seitsemän prosentin tuotolla, saat ensimmäisenä vuonna 700 euroa korkoa. Seuraavana vuonna korkoa ei lasketa enää alkuperäiselle kymppitonnille, vaan 10 700 eurolle, jolloin tuotto kasvaa 749 euroon. Summa kasvaa vuosi vuodelta kiihtyvällä tahdilla.

Matemaattisesti ilmiö perustuu eksponentiaaliseen funktioon. Käytännössä tuoton laskeminen tapahtuu kertomalla pääoma korkotekijällä (1 + tuotto-odotus), joka on korotettu sijoitusvuosien määrällä. Tämän laskurin taustalla toimiva algoritmi pyöristää lisäksi jokaisen vuoden lopullisen saldon pankkistandardien mukaisesti sentin tarkkuudella, mikä takaa todellisuutta vastaavan tuloksen.

Missä vaiheessa korkoa korolle alkaa näkyä?

Alkuvaiheessa tuottojen uudelleensijoittamisen vaikutus tuntuu monesti hitaalta. Sivuston asiantuntijat kohtaavat toisinaan sijoittajia, jotka turhautuvat ensimmäisen kolmen vuoden aikana, kun kertyneet eurot näyttävät pieniltä verrattuna säännöllisiin kuukausitalletuksiin.

Todellinen lumipalloefekti käynnistyy tyypillisesti 7–10 vuoden kohdalla. Tässä vaiheessa sijoituksen tuottama vuosikorko alkaa ylittää alkuperäisen vuosittaisen säästösumman.

Mitä pidempään annat rahojen kasvaa, sitä hurjemmaksi käyrä jyrkkenee. Siksi ajan antaminen sijoituksille on merkittävämpi tekijä kuin yksittäisten prosenttiyksikköjen metsästäminen markkinoilta.

Mikä on hyvä korko sijoitukselle?

Hyvä tuotto-odotus riippuu täysin valitusta omaisuuslajista ja sijoittajan riskinsietokyvystä. Sijoituskohteita vertaillessa riskittömät sijoitukset eroavat selvästi riskipitoisista kohteista.

  • Pankkitalletukset: Tarjoavat tyypillisesti 1–3 prosentin tuottoa. Nämä ovat turvallisia, mutta häviävät usein inflaatiolle pitkässä juoksussa.
  • Korkorahastot ja joukkovelkakirjat: Odotettu tuotto liikkuu 3–5 prosentin maastossa. Sopivat salkun vakauttajiksi.
  • Osakerahastot ja indeksirahastot: Historiallinen keskimääräinen osakemarkkinoiden tuotto on ollut noin 7–9 prosenttia vuodessa. Sijoitusholvi suosittelee yleensä käyttämään laskureissa varovaista seitsemän prosentin oletusta pitkän aikavälin osakesijoituksille.
  • Suorat osakesijoitukset: Voivat tarjota yli 10 prosentin tuottoja, mutta vaativat syvällistä osaamista ja sisältävät merkittävän riskin pääoman menettämisestä.

Miten korot lasketaan käytännössä?

Pankit ja rahoituslaitokset käyttävät koron laskemiseen tarkkoja finanssimatemaattisia kaavoja, joissa huomioidaan korkojakson pituus ja pääomituksen tiheys. Käytännössä oleellisinta on kahden käsitteen ero:

  • Yksinkertainen korko: Lasketaan aina vain alkuperäiselle pääomalle.
  • Koronkorko: Tuotot pääomitetaan jatkuvasti (kuten sijoitusrahastoissa ja osakesalkuissa).

Tällä sivustolla oleva laskuri käyttää annuiteettikaavaa, joka toimii seuraavilla periaatteilla:

  • Lisäsijoitukset: Huomioi kuukausittain tehtävät säännölliset talletukset.
  • Ajoitus: Olettaa, että talletat säästösumman aina kuukauden lopussa.
  • Korkokanta: Lasketaan jakamalla vuotuinen tuotto kahdellatoista.

Verotusta ja inflaatiota ei ole vähennetty näistä luvuista, sillä ne riippuvat vahvasti henkilökohtaisesta verotilanteesta ja sijoitusinstrumentin tyypistä.